Suuri numerohuijaus: Tilinpäätös
Täyspäiset ihmiset istuvat johtoryhmissä ja hallituksissa nyökkäilemällä vakavina jaksotuksille, arvostuserille ja poistoeroille. En tiedä, mitä he kuvittelevat saavansa irti näistä numeroista? Kirjanpidon osoittama tulos on vain lakisääteinen abstraktio. Vain kassavirta on todellisuutta.
Oppitunti kaaoksesta.
Kirjanpito on mekanismi, jolla verottaja määrittää yrityksen maksuosuuden yhteiskunnan toiminnoista. En vähättele tehtyä työtä. Tämän kokonaisuuden hallinta vaatii valtavaa asiantuntemusta: on tunnettava kirjanpitolautakunnan yleisohjeet, verolait, laskentatoimen säännökset ja raskaat järjestelmät. Se on elintärkeää työtä, mutta se ei ole yrityksen strategista johtamista.
Tiedän tämän omakohtaisesti. Olin tuore CFO tilanteessa, jossa konsernin group controller oli juuri irtisanoutunut. Historiassa oli tehty yrityskauppoja, joissa ostettujen yhtiöiden tilinpäätöksiä ei ollut laadittu kymmeneen vuoteen. Kukaan organisaatiossa ei osannut auttaa. Lopulta purimme summan ja laadimme konsernitilinpäätöksen tiiviissä yhteistyössä tilintarkastajan kanssa. Hyvä siitä lopulta tuli.
Mitä opin tästä prosessista? Opin laatimaan vaativan konsernitilinpäätöksen ja näin, että se vaatii äärimmäisen rautaiset hermot. Mutta se kaikkein tärkein, strateginen oppi oli tämä: tuo massiivinen puuhastelu ei palvellut yrityksen johtamista. Se tehtiin puhtaasti verottajan ja viranomaisten tarpeisiin.
Valmiista laskelmasta ei ollut mitään hyötyä rahoitustarpeen arvioinnissa, investointipäätöksissä tai todellisen kannattavuuden ohjauksessa. Se ei edes vastannut siihen kaikkein kriittisimpään kysymykseen: onko yrityksellä varaa maksaa palkat huomenna.
Se ei auttanut missään liiketoiminnan kannalta oleellisessa.
Aikuisten numeroleikit ja operatiivinen todellisuus
Tyypillisesti seuraavaksi alkaakin numeroilla puliveivaaminen. Niitä sovitellaan sisäisen laskennan kaavoihin ja mittareihin, jotta saataisiin ”kannattavuus” esiin. Valistunein muistaa mainita sanahirviön ”nettokäyttöpääoman muutos”! Se on pyhä loitsu, jolla yritetään epätoivoisesti saada jokin käsitys kassavirrasta.
Se on sellaista aikuisten numeroleikkiä. Mutta samaan aikaan kentällä tapahtuu:
- kulttuuri mätänee
- osaajat etsivät uutta työtä
- kognitiivinen velka kasvaa
- asiakkaat tutkivat jo toista tuotetta
Jos nämä hiljaiset signaalit kyettäisiin siirtämään suoraan kassavirtaennusteeseen, ei tarvitse edes osata diskontata päätelläkseen, ettei seuraavan kokouksen - iivan alle jää mitään.
Kirjanpidon lukemaa voi toki yrittää ennustaa, mutta se on aina höystetty todellisuutta hämärtävillä erillä: lomapalkkavarauksilla, kulujen vyörytyksillä, arvostussäädöillä ja poistoilla. Näillä ei ole mitään tekemistä yrityksen elinehdon kanssa. Johtamisesta puuttuu usein se kaikkein kriittisin tieto: kulujen, myyntien, investointien, korkojen, verojen ja lainanlyhennysten todellinen määrä ja tarkka maksuajankohta.
Yleisin syy yrityksen konkurssiin on akuutti kassakriisi, ei operatiivisen kannattavuuden puute. Kassavirtaennuste on organisaation varhaisin varoitusjärjestelmä - tutka, jonka kirjanpidon jaksotukset liian usein sumentavat.
Strateginen suunnanmuutos seuraavaan kokoukseen
Jos haluat johtaa yritystäsi eteenpäin, on aika kääntää katse pois peräpeilistä. Tee seuraavassa johtoryhmässä tai hallituksen kokouksessa nämä muutokset:
Lopettakaa historian analysointi: Puhukaa oletuksista, tulevaisuuden skenaarioista ja kentän hiljaisista signaaleista.
Keskittykää rahaan: Arvioikaa armottoman rehellisesti, milloin kassaan todella tulee rahaa ja milloin sieltä lähtee rahaa.
Mittaristo uusiksi: Rakentakaa operatiiviset ja strategiset mittarit puhtaasti näiden kassavirtaa ajavien tekijöiden ympärille.
Jos olet yrittäjä, tee tämä heti huomenna: pyydä kirjanpitäjältäsi tarjous rullaavasta kassasuunnittelusta. Kysy samalla, mitä operatiivisia arvioita sen ylläpitäminen edellyttää sinulta. Se on ensimmäinen askel kohti todellisuuspohjaista johtamista.
