Tunnistatko helposti piiloagendan?
Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Tiesitkö, että tutkimuskin saadaan näyttämään lähes miltä vain? (mm. Simmons et al. 2011). Vääristelyä ilmenee mediassa paljon jo ihan siksi, että se on jo organisaation tiedotteessa. Tulokset esitetään valikoivast, kaunistellen, kheystetään myönteisiksi tai merkittävämmiksi kuin ne todellisuudessa on. Rohkea kyseenalaistaminen on vastavoima vahingolliselle manipulaatiolle.
Uutisointien suhteen täytyy olla erityisen varovainen. Tässä muutama esimerkki:
Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä tutkimus etätyöstä (HS 6.10.2025) synnytti syystäkin pöhinän, koska jo kysymyksen asettelu tutkimuksessa oli selvästi tavoitehakuinen. Tulosten tulkinta kaikkinensa oli harhaanjohtava. Eli paistoi selvästi läpi, että EK haluaa ihmiset lähitöihin.
Toinen esimerkki on Etlan ex-toimitusjohtajan ja hallituksen välinen ‘tulkintaero’ tutkimustuloksista, jotka koskivat kuuluisia yritystukia (20.10.2025). Tässä taas hallituksen tavoite näyttäytyi selvästi joltain muulta kuin, mitä tutkimus todellisuudessa osoitti.
Parhaillaan dataa manipuoloidaan yrittäjyyden osalta. Vaikka yrittäjiä on tänä vuonna mennyt konkurssiin ja lopettanut infernaalinen määrä, kuitenkin pyritään näyttämään kuinka paljon uusia yrityksiä on perustettu. Todellisuudessa nämä uudet yritykset ovat pääosin Woltin kuskirypäs. Osittain myös työvoimatoimistojen painostusta aloittaa yritys, jotta ihminen pois työttömyystilastoista. Kaiken huipuksi jätetään kertomatta, että konkurssimäärät ovat poikkeuksellisen korkealla.
Joskus vastatutkimusta ei vielä ole ehditty tehdä. Pitää osata lukea heikkoja signaaleja:
TE 15.10. väite: ”Hyvä uutinen Suomen taloudesta, yrityskauppamarkkinat ovat virkistyneet tänä vuonna.” Mikroyrittäjät ry:n pj Hanén kommentoi, että on vakuuttavia empiirisiä signaaleita, että nyt ostetaan halvalla pieniä yrityksiä jopa muutamalla sadalla eurolla. Jotka ovat siis joutuneet taloudelliseen ahdinkoon itsestä riippumattomista syistä (YEL, alv jne.).
Tunteisiin vetoaminen on tehokas tapa sokaista. Meillä jokaisella on ns. sokea piste, jokin himo tai pelko, joka saa meidät uskomaan puppua. Piiloagenda myös naamioidaan usein “tarkoitamme hyvää ja haluamme ratkaista [jonkun ison ongelman esim. pysähtyneen talouskasvun] kaikkien hyväksi [lue: omaksi hyväksi, ei teidän].
Lähisuhteissa manipulaatio voi näyttää huolenpidolta: ”Voit paremmin, jos nouset asioiden yläpuolelle, etkä keskustele heidän kanssaan. He eivät ymmärrä sinua, minä ymmärrän.” Tavoitteena saattaa olla eristäminen tukiverkosta.
Rohkea kyseenalasitaminen on vastavoima vahingolliselle manipulaatioille.
Luulin, etten minä nyt voi koskaan langeta. Onhan minulla pettämätön intuitio ja olen tutkija?
Tiedän riittämiin tarinoita, kuinka ihmiset ovat jääneet koukkuun. Joskus niin pahasti, että persoona on täysin murskattu. Mutta kylmä totuus on se, että uskomme, kun asia toistetaan. Jopa silloin kun tiedämme väitteen vääräksi. Ilmiötä kutsutaan illusoriseksi totuusvaikutukseksi (ks. ’illusory truth effect’)
Loppu onkin helppoa kuin heinänteko. Soraäänet hiljennetään:
Vaikeneminen: Kun enemmistö uskoo, kyseenalaistaja leimataan. Paine konformismiin voi olla ylitsepääsemätön. Manipuloija usein pakenee dialogia.
DARVO -taktiikka: Narratiivin kääntämisen “pelikirja”, jolla vastuu konfliktista siirretään uhrille, tai sille joka on uhka.
Eristäminen: Kriitikot häipyvät joko kolisten tai hiljaa turhautuneina.
Rohkea kyseenalasitaminen on vastavoima vahingolliselle manipulaatioille. Katso karusellista, miten kyseenalaistetaan. Milloin sinä viimeksi pysäytit hyvältä kuulostavan väitteen?
“Manipulointia on se, kun syytetään reaktiosta, mutta vaietaan epäkunnioituksesta, joka reaktion aiheutti.”
