PAHA SAA PALKKANSA VASTA KUN KATE ROMAHTAA - JA HELVETTI ON JO IRTI.
Koska vallan väärinkäyttäjä voi käyttää “dialogia” aseena, sitä mahdollisuutta ei pidä edes antaa. Se pahentaa tilannettaa, koska dialogi tarjoaa tilaisuuden manipuloida, rakentaa illuusioita ja vaikuttaa mahdollisesti suurempaan joukkoon. Valtaristiriitaan on olemassa toiset keinot. Usein se tarkoittaa myös sitä, että joutuu laittamaan itsensä likoon. Siksi tärkeää on myös varautuminen.
Usein vallan väärinkäyttäjä pakenee itse dialogia, jos tietää, että voi paljastua tai häntä vastaan on näyttöä. Mutta ei aina.
Hän voi myös käyttää “dialogia” aseena, kuten edellisessä postauksessani kerroin.
Vuorovaikutus tarjoaa tilaisuuden manipuloida, rakentaa illuusioita ja vaikuttaa suurempaan joukkoon.
Eräässä työyhteisössä oli vakava vallan väärinkäytön ongelma. Syynä oli esihenkilö. Huomattiin jossain kohtaa, että sairaslomat lisääntyivät. Työtyytyväisyys laski. HR reagoi tarjoamalla "yhteisiä kivoja hetkiä", purkusessioita ja motivointikursseja. Mutta tilanne paheni entisestään.
Lopulta pari rohkeaa lähestyi ylintä johtoa ja kertoi tilanteen. Johto lupasi selvittää asiaa. Aikaa kului, mutta mitään ei tapahtunut. Miksi? Koska esihenkilö oli erinomainen myyjä. Luvut olivat tikissä. Vasta kun myynti laski ja se näkyi talousraporteilla 2 vuoden päästä, esihenkilö sai lähteä.
Toisin sanoen johto ei puuttunut ennen kuin asia näkyi talousraporteilla. Kun varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että asioihin reagoidaan ENNEN kuin asiat näkyvät talousraporteilla. Kun se vielä on helppoa ja halpaa.
Työyhteisössä puhuttiin HR:n "kuoliaaksymmärtämisestä". Ja, että HR pahensi tilannetta lisää. Näin voi käydä silloin, jos ei tunnisteta sitä, että kysymyksessä ei ole vuorovaikutuksellinen ongelma vaan valtaongelma.
Valitettavasti koulutuksissani olen saanut näistä kuulla paljon. Myös työsuojelu on erehtynyt suostuksissaan. Ratkaisuksi on tarjottu yksilöterapiaa, jopa hierontaa! Koko ajan ajaudutaan yhä syvemmälle toksiseen helvettiin.
Vallan väärinkäyttäjä on itse suojassa, jos hän on tarpeeksi ylhäällä hierarkiassa, tai hän myy hyvin,
tai hän osaa näytellä mukavaa oikeille tahoille. Kyseenalaistajat leimataan, koska he heiluttavat venettä: ”asetu tilanteen yläpuolelle”, ”sopeudu”
Pelokkaat ja hengeltään veltot tyypillisesti hyväksyvät väärinkäytökset. He ovat sivustakatsojia. Ja sanotaan, että sivustakatsoessaan hän asettuu “sortajan” puolelle. Helpointa on kieltää vallan väärinkäytön olemassaolo.
Se, mitä EI siis pidä tehdä: tarjota dialogia. Sen sijaan tarvitaan selkeitä toimia:
1. Aseta rajat.
Tee selväksi, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Älä pelkää, vaikka väärinkäyttäjä kääntää tilanteen ja uhriutuu.
2. Kirjaa ylös konkreettista näyttöä.
Pidä kenttäpäiväkirjaa, säilytä spostit, ota kuvakaappauksia viesteistä.
3. Hanki toinen silmäpari.
Joku joka näkee saman. Sparraa.
4. Raportoi.
Johto, HR. Jos tarjoavat dialogia, ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun ja ammattiliittoon.
5. Varaudu eristämiseen.
Varaudu, että sinusta tehdään "hankala". Muista että olet uhka.
6. Suojaa itsesi.
Etäisyys on usein ainoa terve ratkaisu. Myös heihin, jotka vaikenemalla pahentavat tilannetta.
Nämä toimet sopivat toki myös yksityiselämään. Mutta organisaatioissa on erityisiä rakenteita, jotka mahdollistavat vallan väärinkäytön.
- Anonyymit palautekanavat: helppo ase väärinkäyttäjälle mustamaalaukseen.
- Jyrkkä hierarkia: asemavalta suojaa väärinkäyttäjää.
- Johdon vastuuttomuus: tietävät, mutta eivät toimi.
- Dialogisen kulttuurin puute: ei saa kyseenalaistaa.
- Ongelman normalisointi: “täällä on aina ollut tällaista.”
💡Pohdintatehtävä:
Kuvittele, että päätökset tehdään toistuvasti sivuhuoneissa. Palavereissa ollaan läsnä, mutta ilman todellista tarkoitusta. Tietoa jaetaan valikoiden. Kyseenalaistaminen ja kritiikki tulkitaan ”negatiivisuudeksi”. Miten toimisit, jos irtisanoutuminen ei ole vaihtoehto?
Tämä ei ole viestintäongelma. Tämä on vallan väärinkäyttöä.
Dialogia ei pidä edes tarjota, jos kysymyksessä on valtaristiriita.
#power #dialogi #vallanväärinkäyttö