Ilmiö “Osaamisen illuusio”. ytimessä kriittisen ajattelun puute.

Meillä on asiantuntijoita ja nyt tekoäly, joka antaa vastauksen mihin tahansa sekunneissa. Mutta osaammeko enää arvioida, onko vastaus totta, järkevä tai tilanteeseen sopiva? Meillä on enemmän tietoa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Mutta ymmärrys on heikkenemässä.

Ongelma: Suomalaisessa konsensuskulttuurissa kriittinen ajattelu käsitetään helposti "negatiivisuudeksi" tai "änkyröinniksi".

Kriittinen ajattelu on taito.

Se on taito purkaa väite osiin ja tarkistaa perusteet ennen hyväksyntää, esittää vastakysymyksiä ja etsiä vastatutkimuksia ja pohtia eri näkökulmia..

Se on ainoa lääke laumasieluisuuteen.

Tässä 4 vaarallista argumentointivirhettä, joihin törmään jatkuvasti mediassa, koulutuksissa, johtoryhmissä ja poliitikkojen puheissa:

1. Kärryiltä putoamisen pelko (Bandwagon fallacy):

"Kaikki kilpailijamme käyttävät jo AI:ta. Meidän täytyy ottaa se heti käyttöön, jotta emme jää jälkeen ja menetä kannattavuutta."

Oletetaan ilman todisteita, että kilpailijat käyttävät sitä onnistuneesti ja että käyttöönotto tuo automaattisesti rahaa. Tämä on hypeä, joka polttaa kassaa.

2. Uponneiden kustannusten harha (Sunk Cost Fallacy)

"Meidän on pakko jatkaa tätä kehitysprojektia, koska olemme käyttäneet siihen jo 50.000 euroa ja vuoden työaikaa. Emme voi heittää kaikkea hukkaan."

Mennyt raha on mennyttä. Ainoa mikä merkitsee on se, tuottaako projekti arvoa tästä eteenpäin? Jos ei, se lopetaan.
Klassinen tilanne, jolloin CFO:ta todella tarvitaan.

3. Väärä vastakkainasettelu (False Dilemma)

"Meidän on joko määrättävä pakolliset lähipäivät (2 pv/vko) tai yrityskulttuurimme kuolee ja innovointi loppuu."

Väite esittää tilanteen niin, että lähityö ratkaisee jotain, jota se ei tosiasiassa ratkaise, tai jonka voi ratkaista muutenkin. Se jättää huomiotta lukuisat muut vaihtoehdot (kohtaamisten parempi fasilitointi, modernit työkalut, epämuodolliset tapaamiset jne.).
Pelko ohjaa logiikkaa. Tyypillistä strategisessa johtamisessa ja muutosjohtamisessa.

4. Korrelaation ja kausaliteetin sekoittaminen (Post Hoc)

"Kun otimme käyttöön uuden raportointijärjestelmän tammikuussa, myyntimme nousi 15 %. Järjestelmä on maksanut itsensä takaisin ja on menestys."

Post hoc ergo propter hoc (tämän jälkeen, siispä tämän vuoksi): Pelkkä peräkkäisyys ei todista syy-yhteyttä. Myynnin nousu voi johtua sesongista, markkinatilanteesta tai ihan sattumasta. Ilman kontrolliryhmää tai syvempää analyysia päätelmä on pelkkä arvaus. Erittäin yleinen virhe tuloksia analysoidessa ja dataa johdettaessa.

Teknologiaa on helppo ostaa. Mutta kyky luoda uuttaa (rethinking) vaatii jatkuvaa kyseenalaistusta ja poisoppimista (unlearning) vanhoista oletuksista.

Mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä kipeämmin tarvitsemme ihmisiä,

jotka uskaltavat kyseenalaistaa.